Rakkaat ystävät, toverit!
Upeaa nähdä teidät kaikki täällä. Meillä oli aivan mieletön marssi, ja miettikää, miten hienoa oli päästä nostamaan sateenkaarilippu kaupungin salkoon.
Vuosi sitten järjestimme ensimmäisen Orivesi Priden. Se oli valtava menestys, ja täällä oli aivan mahtava tunnelma. Ja ennen kaikkea viime vuoden pride osoitti meille, meille itsellemme, että meissä on voimaa, että me emme ole yksin, että tässäkin pikkukylässä on tilaa olla aidosti oma itsensä ja olla yhdessä muiden kväärien kanssa.
Viime vuoden pridestä lähti kasvamaan ihan oikea yhteisö. Me emme kokoonnu ainoastaan kerran vuodessa juhlimaan tänne prideen, vaan me pidämme yhteyttä koko vuoden ympäri, ja me teemme joka kuukausi jotain yhdessä. Me ihan oikeasti polkaisimme pystyyn sateenkaari-iltamien perinteen. Me loimme uuden kuukauden kohokohdan itsellemme tänne Orivedelle.
Me olemme ihan oikeasti kiskoneet sateenkaarilipun tämän kaupungin salkoon. Meitä ei voi lannistaa, meitä ei voi nöyryyttää hiljaiseksi. Me nimittäin tiedämme, keitä me olemme. Me olemme käyneet läpi niin paljon, että jotkut ihan vapisevat sen edessä, miten hyvin me olemme sinut itsemme kanssa. He syytävät meidän päälle kaiken maailman valheellisia väitteitä ja solvauksia. Koska he eivät osaa muuta kuin kiusata.
Mutta tiedättekö mitä. Tiedättekö sen kun lapset kiusaavat heikompiaan, ja heille sanotaan, että menkää kiusaamaan itseänne vahvempia. Nämä, jotka ovat meidän kimpussa, hehän ovat selvästi ottaneet tämän käskyn todesta. Hehän tykkäävät totella käskyjä, silloin ei meinaan tarvitse ajatella omilla aivoillaan. Niin, he ovat ottaneet tämän käskyn todesta ja ruvenneet kiusaamaan meitä. Koska me, me ollaan hetä vahvempia. Ei välttämättä hauiksessa, vaan sydämessä. Meillä on sydän paikallaan, me rakastamme lähimmäisiämme. Ne, jotka kiusaavat meitä, eivät oikeasti vihaa meitä, vaan ovat meille kateellisia. Oikeasti he vihaavat omaa heikkouttaan ja ovat itselleen vihaisia siitä, miten kateellisia he ovat meille. Siksi, että me kehtaamme olla onnellisia ja iloisia ja omia itseämme.
Ja mehän kehtaamme! Ja me olemme julkeita! Me olemme häpeilemättä kväärejä ja iloitsemme siitä! Ja juu, kyllä, elämässä riittää kärsimystä ja vastoinkäymisiä, ja on tärkeää, että niistä puhutaan. Mutta myös iloa tarvitaan. Emma Goldman on sanonut: jos en voi tanssia, se ei ole minun vallankumoukseni. Iloa ja onnen hetkiä tarvitaan. Ja juuri siihen pride sanana viittaa: siihen, että ollaan julkeasti onnellisia, nimenomaan koska se meiltä halutaan kieltää.
Ja nyt minä haluan sanoa etenkin kaikille Oriveden orastaville kvääreille ja arkaileville kaappihomoille, teille, jotka olette yksinäisiä ja epävarmoja ettekä tiedä, onko teille paikkaa tässä kylässä. Tulkaa mukaan meidän toimintaan. Liittykää meidän porukkaan. Ette ole enää yksin, ja saatte elämään muutakin kuin vastoinkäymisiä. Nimittäin sateenkaari-iltamat jatkuvat taas syyskuussa, eikä Orivesi ole enää koskaan synkkä paikka.
Olen aina sanonut, että asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan. Me vedimme sateenkaarilipun Oriveden salkoon, eikä se tule sieltä enää ikinä alas. Ja nyt, nyt juhlitaan!
Vastaa